TöitäRöitä ja mukavia venakkoja!

Kolme viikkoa takana, enää yksi edessä.. apuaaa! Aika on menny ihan hullun nopeesti, ja tuntuu että nyt on vasta päässyt töissäkin kunnolla vauhtiin kun on oppinut miten mikäkin asia kuuluu tehdä. Työtehtäviin on tullut vähän vaihtelua, ja ollaan Rinjan kanssa päästy aamupalan lisäksi banqueting hommiin konferenssitiloihin. Käytännössä se on ollut erilaisten kahvittelujen järjestelyä! Välillä miut on myös jätetty yksin konferenssikerroksen “respaan”, ja oon siellä sit töröttäny ja toivonu ettei kukaan tuu kysymään mitään liian vaikeeta! Onneks ei tullu muita kysymyksiä ku wifin salasana ja vessan sijainti, jotka molemmat hienosti osasin venäjäks kertoa..! Ihan mukavaa vaihtelua aamupalojen lisäksi, ja on saanut nukkua vähän pidempäänkin kun nuo vuorot alkavat aina vasta 10. Ensi viikolla on sitten taas vähän jotain uutta hommaa, iltavuoroonkin joudun! On myös päässyt taas tutustumaan hotellin muihinkin työntekijöihin, ja edelleen kaikki ihmiset vaikuttaa uskomattoman mukavilta!

Albertti haluu sanoo kaikille "Mäk Mäk"!

Albertti haluu sanoo kaikille “Mäk Mäk”!

 

Nuo venäläiset kun jostain kumman syystä sattuu puhumaan venäjää, ja sitä joutuu kokoajaan kuuntelemaan, nii on huomannu miten paljon siitä itse ymmärtää! On ihan hauska vain kuunnella keskusteluja ja yrittää ymmärtää edes jotakin. Tulee hyvä fiilis aina kun jotakin ymmärtää! Töissä myös ollaan paljon kyselty työkavereilta miten mikäkin asia sanotaan, ja tuntuu että kielitaito on kyllä kehittynyt aika paljon! Jokapäivä oppii jotakin uutta! Kielitaidon puolesta harmittaa ihan lähteä kotia.. Kiva olisi oppia lisää täällä!

Töissä osa ihmisistä on myös ollu tosi innokkaita oppimaan suomea, joten sitä sitten ollaan myös heille vähän opetettu. Hauskaa käydä erilaisia keskusteluja heidän kanssaan kun yhdessä lauseessa saattaa olla sekä englantia, suomea sekä venäjää! Meille aina nauretaan kun myö yritetään puhua venäjää koska se kuulostaa heidän korvaan hauskalta, ja vastaavasti myö tottakai nauretaan kun he puhuvat suomea venäjäaksentilla! Puhelin on myös kätevä keksintö, ja varsinkin kaikki kääntäjät. Ne on välillä kovassa käytössä itse kullakin kun yrittää selittää jotain asiaa, ja ei sitten satu jotakin sanaa muistamaan/tietämään.

Tuntuu että täällä Petroskoissa ihmiset ovat paljon ystävällisempiä ja avoimempia kuin mitä Pietarissa oli. Aina on apua saanut jos sitä on pyytänyt vaikka ihan tuntemattomaltakin. Pietarissa saatiin vaan mulkaisuja.. Ehottomasti tykkään enemmän tästä kaupungista! Täällä naapuritkin tulee juttelemaan niitänäitä jos vaikka istuu ulkona ottamassa aurinkoa, ja ollaanki pariin tyyppiin tässä tutustuttu! Heiltä on sitten ollut hyvä kysellä kaikkia nähtävyyksiä tai tapahtumia mitä täällä voisi olla.

11328701_10206869438915733_1726122726_o (1)

Kuvassa oleva naapurin Maxikin vei meidät illalla ajelulle avoautollaan ja sitten näytti meille myös vähän paikallista yöelämääkin! Voin muuten sanoa että on vähän paremmat hippalot täällä iltaisin verrattuna vaikka Joensuuhun. Toinenkin naapuri, joka yllättäen osasi puhua suomea, on ollut ihan tosi mukava! Mielenkiintoista kuulla mitä venäläiset ajattelevat maailman tapahtumista. Heidän suustaan tulee ihan erilaista tekstiä mitä vaikkapa uutiset meille väittävät!

Täällä taas huomaa miten suomalaiset on jotenkin ihan erilaisia. Ei Suomessa tapahdu niin että joku random henkilö tulee keskellä päivää selvinpäin juttelemaan ja kohta sitä huomaakin olevansa hänen avoauton kyydissä ilman huolen häivää.. Ulkomailla näin tapahtuu paljon todennäköisemmin! Kaikki vaikuttavat todella kiinnostuneilta meidän elämästä, ja miksi ollaan tultu tänne ja mitä tekemään! Montakohan kertaa meiltäkin on tultu kysymään että miksi ihmeessä valitsitte tulla tänne Petroskoihin.. Paikallinen lehtikin, Karjalan Sanomat, oli kiinnostunut meidän elämästä täällä, ja tuli sitten tekemään meistä lehtijutun. Ensi keskiviikon lehdessä siellä sitten komeilee meidän haastattelu kuvien kera!

Tälläviikolla miulle oli myös järjestetty kiva ylläri! Olin ihan normaalisti töissä tuolla konferenssi tiloissa, ja sitte meidän supervisorille tuli puhelu, että miun apua tarvitaan ravintolassa. Noo miepä sit menin sinne ravintolaan ja kukas siellä onkaan vastassa:

11303852_10206869426675427_260989914_o

Papa Kalajoki! En osannu kyllä yhtään oottaa moista, mutta ihan kiva ylläri! Isukki päätti sitten tulla tänne kolmeks päivää lomailemaan meidän hotelliin, eikä ollu siitä kertonu yhtään kellekkään ettei ylläri menis pilalle! Ja kai se täällä oli ihan viihtynytkin, ihan onessaan aamupalalla selitti miten hyvä oli ollu laulaa karaokea jossain baarissa! Paitsi että yks laulu oli maksanut 300ruplaa, wtf? Suomessa saa kyllä hoilottaa ihan ilmatteeks..

 

 

 

 

 

Eiku terkkuja vaan kaikille sinne Suomeen! -Jatta

p.s

 

Venäläinen nenänrapsuttaja heppu!

Venäläinen nenänrapsuttaja heppu!

3 vastausta artikkeliin ”TöitäRöitä ja mukavia venakkoja!

  1. Nyt vähän nauratan teitä. Kun kirjoitatte harjoitteluraporttianne, muistatte sitten Mikolle maninita, että kehititte plurinlingvaalisuuttanne Petroskoissa Euroopan neuvoston tavoitteiden mukaisesti: tavoitteena ei ole henkilö, joka osaa muutamaa kieltä syntyperäisen tavoin, vaan yksilö, joka rohkeasti ja aktiivisesti käyttää koko kielirepertoaariaan. Huippua kuulla, millaisia kielivahtokokemuksia teillä on ollut. Nyt pitäisi vaan jotenkin ja jossain saada jatkettua solkkaamista, niin siitä se aina vaan edelleen kehittyy se kielitaito. Saanko linkittää tämän teidän hauskan bloginne nuorempien opiskelijoiden opiksi?

    • Joo pitää kyllä keksiä että missä sitä sönköttämistä sais jatkettuu, ettei heti unohtuis kaikki opitut jutut! Ja tokihan tätä saa muutkin lukea jos ketään vaan kiinnostaa 😀

      • Kiitos! Arvelenpa, että kiinnostaa. Vaihtoon ja harjoittelemaan lähtevien silmissä opiskelijoiden kuvaukset ovat varmasti uskottavampia kuin ohjaajien 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *